Some-toimialan näkymiä vuodelta 2016 (Osa 2/2)

ajankohtaista Instagram

Edellisessä blogissa esiteltiin viisi avainsanaa/kysymystä Social Media Examinerin suuresta somekyselystä. Lukijoita säästääksemme esittelimme siinä vain kaksi ensimmäistä eli taktiikan ja sitouttamisen. Ei kuitenkaan päästetä ketään helpolla, vaan jatketaan siitä mihin jäätiin. Jäljellä olevat avainsanat ovat: (tulosten) mittaaminen, yleisö ja työkalut. Katsotaanpas minkälaisia kysymyksiä näistä saa aikaan.

Miten voi mitata sosiaalisen median investointien tuotot?

On aika itsestään selvää, että ihmiset haluavat tietää mitä saavat vastineeksi sijoitetuille varoilleen. Social Media Examiner tarjoaa simppelin kaavan millä voi mitata tuottoja (ROI): (Return- investment/investment x 100). Investment (sijoitus) nyt on aika selvää kauraa mutta mitä return (tuotto) tässä yhteydessä tarkoittaa?

Käytännössä sillä haetaan sitä, mitä tavoittelet some kampanjallasi. Se voi olla vaikkapa myynnin määrän lisääminen, asiakasymmärryksen kasvattaminen tai yleensäkin brändin tunnettavuuden kasvattaminen. Myynnin määrän lisäämisestä saadaan konkreettinen luku ROI kaavaan, mutta muut osoittautuvat olemaan hieman monimutkaisempia. Todennäköisesti tarvitset jonkin ohjelman/työkalun, millä saat purettua datan järkevämpään (laskettavampaan) muotoon.

Pienenä huomiona vielä, että voiton tavoittelu ei oletuksena ole sosiaalisen median markkinoinnissa heti ensimmäinen tavoite. Tavoitteena ensisijaisesti on kerätä dataa asiakkaista ja kasvattaa tunnettuutta, jota sitten käytetään myynnin kasvattamiseen. Yleisesti ottaen myös mm. sitouttaminen, tunnettavuuden kasvattaminen ja luotettavuuden julkiluonti ovat tärkeämpiä kuin pelkkä myynnin kasvattaminen (sosiaalisen median avulla).

Kuinka löytää oikean yleisön/kohderyhmät?

Ensinnähän pitää määrittää mitä halutut kohderyhmät ovat ja mistä sosiaalisen median palvelusta nämä löytyvät. Lähtökohtaisesti Facebook on paras kanava B2C markkinointiin, ainakin Social Media Examinerin tutkimuksen perusteella (66 % vastanneista valitsi tämän ykkösvaihtoehdoksi). B2B markkinointia taas hallitsi LinkedIn 40 % vastanneen voimalla (Facebook kakkosena 37 pinnalla). Totta kai näitä kanavia voi täydentää muillakin palveluilla kuten vaikka Twitterillä ja Suomessa kovassa nosteessa olevalla Instagramilla.

Jokaiselta tietenkin (toivottavasti!) löytyy syväanalyysi haluamastaan kohderyhmästä, joka auttaa keksimään heille aidosti kiinnostavaa sisältöä (huom. aiemmassa blogissa mainittu videosisältö). Sosiaalisen median palvelut myös tarjoavat kohdennettua mainontaa mikä auttaa varmuudella saavuttamaan haluamansa ryhmät. Toki hyvä näkyvyys sosiaalisissa medioissa kasvattaa myös hakukoneiden osumien määrää.

Esimerkkinä kirjoita ”Kynä” Googleen ja katso ensimmäiset haun tulokset. No, Wikipedian artikkelit ovat kaksi ensimmäistä ei-maksettua tulosta, kolmantena sitten Verkkokauppa.com, millä on lähes 140 000 tykkääjää Facebookissa vrt. Clas Ohlson Suomi reilut 27 000 tykkääjää.

Mitkä ovat parhaat työkalut sosiaalisessa mediassa?

Social Media Examiner oli listannut viisi kätevintä sosiaalisen median hallintaan tarkoitettua työkalua/ohjelmaa sivustollaan. Nämä ohjelmat ovat Everypost, Buffer, SocialOomph, Hootsuite ja Sprout Social. Kannattaa ehdottomasti vilkaista tästä linkistä tarkempia tietoja kyseenomaisista ohjelmista: http://www.socialmediaexaminer.com/5-social-media-management-tools-to-save-time/.

Viitattu tutkimus on tehty maailmanlaajuisesti (suurin osa vastaajista 52 % USA:sta) ja luultavasti ei heijastu täydellisesti suomalaiseen markkinointikulttuuriin. Yleisesti ottaen me seuraamme kuitenkin USA:n asettamia trendejä pienellä viiveellä. Suoria viitteitä kuitenkin on havaittavissa, varsinkin sponsoroiduissa julkaisuissa. Suuri osa Facebookissa vastaan tulevissa mainoksissa ovat nykyään videosisältöä. Kuitenkin nämä viisi avainsanaa on tärkeä ymmärtää, jotta saisi sosiaalisen median markkinoinnistaan kaiken irti.

(Teksti pääosin Tuomas Poropudas)

Lähteet:

http://www.socialmediaexaminer.com/social-media-marketing-industry-report-2016/ 

https://blogs.oracle.com/socialspotlight/there-is-no-roi-of-social-media-if-you-can%E2%80%99t-count-the-money

https://blogs.oracle.com/socialspotlight/wheres-the-social-roi

tytto_ipad

Social selling – miten yritys voi myydä sosiaalisessa mediassa?

ajankohtaista blogi facebook Yleinen

Social selling eli vapaasti suomennettuna sosiaalinen myynti on ollut jo pitkään terminä pinnalla. Asiaan on suhtauduttu edelleen varovasti, miten sosiaalisessa mediassa on mahdollista saada tehtyä myyntiä. Yritykset haluavat saada yhä vahvemmin konkreettisia tuloksia sosiaalisen median hyödyntämisestä, koska monet yritykset ovat käyttäneet sosiaalisen median läsnäolonsa rakentamiseen huomattavan määrän resursseja.

Sosiaalinen media toimii yrityksille loistavana keinona saavuttaa näkyvyyttä, kasvattaa luotettavuutta ja sitouttaa nykyisiä asiakkaita. Suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan ole vielä nähneet sosiaalisen median mahdollisuuksia myyntikanavana, kuten myös tuore tutkimus osoittaa. Myös me tuomme koulutuksissamme vahvasti yrityksille esille, että OSTA, OSTA, OSTA! –tyylinen tuputus ei toimi sosiaalisessa mediassa. Uusien asiakkaiden hankkimiseen sosiaalisessa myynnissä tarvitaan asiakkaan mielenkiinnon herättämistä, jotta päästäisiin osallistamaan asiakas mukaan.

Yritykset voivat kuitenkin tehdä myös myyntiin ohjaavaa toimintaa sosiaalisessa mediassa. Varsinkin B2C-puolella Facebook toimii tässä erinomaisena apuna, jossa Facebook-mainonnan avulla saadaan itse tuotettu sisältö jaettua potentiaaliseen kohderyhmään kuuluville henkilöille. Itse tuotettu sisältö voi tässä olla esimerkiksi Facebook-sovellukseen toteutettu kilpailu, jossa voidaan esitellä yrityksen tuotteita / palveluita ja kysyä liiketoimintaa kehittävää tietoa. Kilpailuun osallistuakseen käyttäjän tulee täyttää omat tietonsa sekä halutessaan tilata uutiskirjeen ja pyytää yhteydenottoa yritykseltä mahdollista lisätietoa ja kaupankäyntiä varten.

Olemmekin saaneet erittäin onnistuneita kampanjoita toteutettua, joissa kylmä liidi saadaan muutettua kuumaksi liidiksi, kun käyttäjä on pyytänyt yhteydenottoa kilpailuun osallistumisen yhteydessä. Parhaassa toteuttamassamme kampanjassa peräti 24% kaikista osallistujista halusi yrityksen myyjän olevan heihin yhteydessä kampanjatuotteeseen liittyen. Tässä kampanjassa tämä osuus vastasi lähes tuhatta erittäin kiinnostunutta potentiaalista asiakasta.

Sosiaalinen media markkinoinnin työkaluna

Sosiaalinen media markkinoinnin työkaluna

ajankohtaista digimediatoimisto ebrand sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä verkkonäkyvyys

Kävin eilen puhumassa ja keskustelemassa sosiaalisen median hyödyntämisestä markkinoinnissa Oulu NYT -tilaisuudessa. ebrandistä mukana oli myös Juha Huovinen. Tilaisuudessa saatiin aikaiseksi hyvää keskustelua sosiaalisen median hyödyntämisestä markkinoinnin työkaluna. Paikalla oli reilut 20 yrittäjähenkistä ihmistä. Kaksi ja puolituntisen tilaisuuden anti löytyy nyt myös SlideSharesta.

Sosiaalinen media teollisuudessa -esiselvitys 2011

Sosiaalinen media teollisuudessa -esiselvitys 2011

sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä

Älykkäät koneet ja Digitaaliset sisällöt -klusteriohjelmien, Teknologiateollisuus ry:n sekä Innopark Programmes Oy:n ja Hermia Oy:n teettämässä esiselvitysprojektissa tutkittiin keväällä 2011 sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä. Selvityksen toteutti yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayrityksen Intosomen konsultti DI Harri Lakkala.

Selvitys toteutettiin verkkokyselyn ja yrityshaastattelujen perusteella. Verkkokyselyyn vastasi 143 eri yritystä ja haastattelu toteutettiin 12 yrityksessä. Verkkokyselyn vastaajakunta oli vahvasti perinteistä teollisuutta, 87 % toimi pelkästään B2B-markkinoilla ja 81 % valmistavassa teollisuudessa.

Tärkeimmät löydökset
• Sosiaalisen median ymmärrys teollisuusyrityksissä on heikkoa: 9 % vastaajista piti oman yrityksensä ymmärrystä aiheesta hyvänä tai erittäin hyvänä, 57 % olemattomana tai huonona.

• Hyödyntämisestä vastaa vielä pieni joukko edelläkävijöitä ja hyötyjen mittaaminen on lapsenkengissään: 12 % oli saavuttanut jonkin asteisia ja ainoastaan 1 % selkeitä mitattavia bisneshyötyjä.

• Selkeästi suosituin työkalu yritysten sisäisessä käytössä ovat jaetut verkkolevyt, joita hyödyntää 70 % yrityksistä, lisäksi käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä (55 %) ja intranet-sivustoja (52 %).

• Yhteisöllisten työkalujen käyttö on vielä vähäistä sekä asiakasrajapinnassa, sisäisesti että partnerien kanssa, eniten käytetään sosiaalisia verkostoitumispalveluja (esimerkiksi LinkedIn tai Facebook) sekä sisäisesti wikejä. Verkostoitumispalveluja ja wikejä käyttää noin kolmannes kyselyyn osallistuneista yrityksistä.

• Yli 40 % yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa ainakin jonkin verran asiakasrajapinnassa markkinoinnissa ja viestinnässa. Lisäksi sosiaalista mediaa käytettiin työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39 %), jossa nähtiin myös eniten hyödyntämispotentiaalia. Harvinaisin hyödyntämistapa oli asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen (11 %).

• Asiakasrajapinnan sosiaalisen median strategiaa on miettinyt vain 15 % yrityksistä ja yksikään ei ole ole strategian luomisessa kovin pitkällä, sisäistä strategiaa on miettinyt 20 % yrityksistä.

• Puolet yrityksistä seuraa keskusteluja itsestään tai tuotealueestaan sosiaalisessa mediassa, 6% tekee seurantaa säännöllisesti.

• Lähes puolet vastaajista piti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen merkittävinä.

• Noin viidennes (18 %) yrityksistä on kieltänyt sosiaalisen median käytön kokonaan. Lisäksi muutama verkkokyselyyn vastanneista yritysedustajista koki aiheen täytenä ajanhukkana. Todennäköisesti näissä yrityksissä sosiaalinen media ymmärrettin tarkoittamaan vain Facebook-palvelun käyttöä, eikä laajempia mahdollisuuksia tunnettu.


Sosiaalinen media teollisuudessa esiselvitysraportti ladattavissa osoitteesta: Tästä. | SoMe Teollisuudessa ryhmä LinkedIn:ssä

Sosiaalisen median käyttöönotto takkuilee yrityksissä

Sosiaalisen median käyttöönotto takkuilee yrityksissä

ajankohtaista sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä

Näin kertoo neljättä kertaa julkaistu Tietotekniikan liiton (TTL) IT-barometri. Sosiaalisen median strategia on vasta noin yhdellä kolmanneksella (33%) IT-barometriin vastanneista yrityksistä. Tilanne on kuitenkin parantunut vuodesta 2010, jolloin sosiaalisen media strategia oli vain 16 prosentilla yrityksistä. Kolme neljäsosaa yrityksistä ei myöskään kannusta työntekijöitään aktiivisesti sosiaalisen median käyttöön (!!!). Kysely tehtiin keskisuurten ja suurten suomalaisyritysten operatiiviselle ja it-johdolle. Kyselyyn vastasi 241 henkilöä.

LinkedInin ja Facebookin käyttö työaikana sallitaan 68 prosentissa yrityksistä. Twitterin käyttö puolestaan on laillista 55 prosentissa. Skypen osuus on 46 % ja pikaviestipalveluiden, kuten MSN Messengerin osuus 63%. Meidänkin laajasti käyttämä tiedostojenjakoväline Dropbox on sallittu vain 21 prosentissa yrityksiä.

Lähde: Tietokone (07/2011) -lehti.

Yritykset jäävät paitsi aika monesta asiasta.

 

Sosiaalisen median ratkaisut yrityksen markkinoinnin tukena

digimediatoimisto ebrand facebook SoMe Solutions sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä verkkonäkyvyys

Aiemmin mainoskampanjat sisälsivät ainoastaan yrityksen tavoitteiden ja arvojen markkinointia televisiossa ja printtimainoksissa. Nykypäivän markkinoinnin tehokkaimmista mainonnan keinoista ovat sosiaalisen median markkinointiratkaisut. Sosiaalisen median palveluiden, kuten Facebookin, Twitterin, YouTuben ja LinkedInin avulla pystytään keskittymään brändin rakentamiseen sekä tunnettavuuden parantamiseen ja kohdistamaan markkinointi juuri tietynlaiselle kohderyhmälle.

Miten sosiaalisen median markkinoinnin palvelut voivat auttaa yritystäsi kasvamaan? Internet yhdistää miljoonat ihmiset ympäri maailmaa, jolloin yrityksellä on hyvin toteutetun kampanjan avulla mahdollista saavuttaa erittäin suuren ihmismäärän ja segmentin, jotka ovat kiinnostuneita brändistäsi. Mikäli kampanjasi kiinnostaa ihmisiä, he tulevat jakamaan sitä eteenpäin hyvin nopeasti. Tällaista markkinointia kutsutaan viraalimarkkinoinniksi (word-of-mouth), jossa kiinnostunut yleisö ja käyttäjät osallistuvat markkinointiprosessiin omasta halustaan.

Viraalimarkkinoinnissa markkinoitavan tuotteen, ratkaisun tai palvelun tulee kuitenkin olla kiinnostava, jotta se herättää huomiota ihmisissä. Onnistunut viraaliviesti leviää käyttäjien kautta todella nopeasti ja tehokkaasti. Nykyiset kuluttajat eivät enää halua vastaanottaa tylsää massamarkkinointia, vaan mieluummin juuri heidän mielenkiinnon kohteena olevien tuotteiden mainontaa. Tähän viraalimainonta on kustannustehokkaana keinona loistava ratkaisu.

Kaikki suuret organisaatiot ovat aloittamassa tai jo aloittaneet liiketoimintansa edistämisen verkossa. Sosiaalisen median markkinointi toimii täysin eri tavalla verrattuna perinteisiin markkinoinnin keinoihin ja siten myös edellyttää erilaista lähestymistapaa.

SomeTime2011

Blog-tag ebrand sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä yleistä

ebrand Suomi on mukana tulevana viikonloppuna Espoossa järjestettävässä SomeTime2011 -tapahtumassa. ”SomeTime2011 kokoaa sosiaalisen median aktiivikäyttäjät ja vaikuttajat yhteen verkostoitumaan ja ideoimaan sosiaalisen median käyttötapoja. Tapahtuma on avoin ja järjestetään yhteisöllisesti, itseorganisoituvasti ja talkoohenkisesti. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan 250 osallistujaa.” [1]

Tapahtuman teemoja ovat tänä vuonna yrittäjyys, oppiminen, maailmanparantaminen, kulttuuri ja taide. SomeTimen järjestäjien mukaan sosiaalinen media ei ole vain verkossa. SomeTime2011 on pikemminkin törmäytystapahtuma, jossa mitä vain voi tapahtua ihmisten kohdatessa kasvokkain.

SomeTime2011 pidetään 10. – 11.6.2011 Espoossa Aalto Design Factorylla (Betonimiehenkuja 5, Espoo).

ebrandistä tapahtumaan osallistuu allekirjoittanut, eli Jukka Weissenfelt. Aikataulullisista syistä en ole tällä kertaa osallistunut mitenkään tapahtuman useisiin suunnittelupalavereihin, vaan tarkoituksena on mennä ’ulkopuolisena’ tarkkailemaan menoa. Tavoitteena on Twiittailla paikan päältä ja myöhemmin luvassa on kokoava raportti ’sosiaalisen median käytön nykytilasta some-aktiivien parissa’. Tietysti yritän myös verkostoitua ja pyrkiä löytämään uusia ideoita sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

http://sometime2011.purot.net/ [1]
http://sometime.purot.net/

Twitter @ebrandfi & @JukkaWe
@someTime2011
#sometime2011

SomeTime2011 logo

Verkkokauppa tuli Facebookiin

ajankohtaista ebrand some-verkkokauppa sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa tekniikka verkkonäkyvyys yleistä

Verkkokauppa tuli Facebookiin ja ostamisesta tuli ’yhtäkkiä’ sosiaalista. Nykyään sosiaalinen media on kiistämätön osa myös kaupallista maailmaa, joten myyjien tulisi hyväksikäyttää sen tuomia mahdollisuuksia. Sosiaalisessa mediassa käytävää kaupankäyntiä kutsutaan termeillä ”social selling”, ”social buying” ja ”social commerce (s-commerce)”. Ehkä nyt palataan aidon kaupankäynnin äärelle, sillä sanan ”commerce” eräs suomennus tarkoittaa sosiaalista kanssakäymistä. [1]

Miksi laittaa verkkokauppa Facebookiin? Käytä Facebookia hyväksesi, valjasta se omaksi puskaradioksesi, jossa käyttäjät arvostelevat, kehuvat ja jakavat myytäviä tuotteita! Tämä on konkreettinen tapa kasvattaa näkyvyyttä ja myyntiä – sosiaalisen median avulla. Tekniikka on nyt täysin valmista, kyse ei ole mistään tulevaisuuden asiasta. Mukaan kannattaa liittyä juuri nyt.

Verkkokaupan avaaminen Facebookiin, blogiin tai normaalille verkkosivulle ei ole koskaan ollut yhtä houkuttelevaa kuin nyt. Aloituskustannukset ovat pienet, palvelu on nopeasti käytettävissä ja ylläpitokustannukset menevät käytännössä myynnin mukaan.

Ostaminen on nyt myös aidosti visuaalista: Savalanchen ja ThingLink:n yhteistyönä verkkokauppa voidaan upottaa suoraan verkkosivuilla oleviin kuviin. Alla on esimerkki kuviin upotetuista toiminnoista.

Nyt kuin vaalitkin päättyivät jytkyyn ja Nokiakin on juuri tänään julkistanut oman jytkynsä, on aika rohkeasti tarttua uusiin teknologisiin ja kaupallisiin innovaatioihin.

Lue lisää Storebrandistä.

“It’s a matter of time—within the next five or so years—before more business will be done on Facebook than Amazon” Sumeet Jain, Principal, CMEA Capital

“Anyone who still believes in 2010 that Facebook isn’t going directly drive a massive commerce opportunity for merchants and retailers alike on that platform will find themselves this time next year in 2011 wishing for their own Christmas miracle” Karen Webster, President, pymnts.com.

Lisää luettavaa:

[1] http://www.scribd.com/doc/50798076/Together-We-Buy-The-Social-Commerce-Strategy-Playbook sosiaalisen kaupankäynnin strategia:sta

http://socialcommercetoday.com/f-commerce-statistics-roundup-facebook-commerce-by-the-numbers/ Facebook kaupankäynnin numeroita ja statistiikkaa

http://www.insidefacebook.com/2011/04/07/potential-of-social-ecommerce/ Sosiaalisen verkkokaupan potentiaalista

-Jukka WeissenfeltVerkkokauppa tuli Facebookiin ja ostamisesta tuli ’yhtäkkiä’ sosiaalista. Nykyään sosiaalinen media on kiistämätön osa myös kaupallista maailmaa, joten myyjien tulisi hyväksikäyttää sen tuomia mahdollisuuksia. Sosiaalisessa mediassa käytävää kaupankäyntiä kutsutaan termeillä ”social selling”, ”social buying” ja ”social commerce (s-commerce)”. Ehkä nyt palataan aidon kaupankäynnin äärelle, sillä sanan ”commerce” eräs suomennus tarkoittaa sosiaalista kanssakäymistä. [1]

Miksi laittaa verkkokauppa Facebookiin? Käytä Facebookia hyväksesi, valjasta se omaksi puskaradioksesi, jossa käyttäjät arvostelevat, kehuvat ja jakavat myytäviä tuotteita! Tämä on konkreettinen tapa kasvattaa näkyvyyttä ja myyntiä – sosiaalisen median avulla. Tekniikka on nyt täysin valmista, kyse ei ole mistään tulevaisuuden asiasta. Mukaan kannattaa liittyä juuri nyt.

Verkkokaupan avaaminen Facebookiin, blogiin tai normaalille verkkosivulle ei ole koskaan ollut yhtä houkuttelevaa kuin nyt. Aloituskustannukset ovat pienet, palvelu on nopeasti käytettävissä ja ylläpitokustannukset menevät käytännössä myynnin mukaan.

Ostaminen on nyt myös aidosti visuaalista: Savalanchen ja ThingLink:n yhteistyönä verkkokauppa voidaan upottaa suoraan verkkosivuilla oleviin kuviin. Alla on esimerkki kuviin upotetuista toiminnoista.

Nyt kuin vaalitkin päättyivät jytkyyn ja Nokiakin on juuri tänään julkistanut oman jytkynsä, on aika rohkeasti tarttua uusiin teknologisiin ja kaupallisiin innovaatioihin.

Lue lisää Storebrandistä.

“It’s a matter of time—within the next five or so years—before more business will be done on Facebook than Amazon” Sumeet Jain, Principal, CMEA Capital

“Anyone who still believes in 2010 that Facebook isn’t going directly drive a massive commerce opportunity for merchants and retailers alike on that platform will find themselves this time next year in 2011 wishing for their own Christmas miracle” Karen Webster, President, pymnts.com.

Lisää luettavaa:

[1] http://www.scribd.com/doc/50798076/Together-We-Buy-The-Social-Commerce-Strategy-Playbook sosiaalisen kaupankäynnin strategia:sta

http://socialcommercetoday.com/f-commerce-statistics-roundup-facebook-commerce-by-the-numbers/ Facebook kaupankäynnin numeroita ja statistiikkaa

http://www.insidefacebook.com/2011/04/07/potential-of-social-ecommerce/ Sosiaalisen verkkokaupan potentiaalista

-Jukka Weissenfelt

Verkkonäkyvyydestä

Blog-tag ebrand sosiaalinen media tekniikka verkkonäkyvyys

Mistä asioista verkkonäkyvyys ja meidän käyttämä ”Loista verkossa” -tematiikka koostuu? Väitämme, että verkkonäkyvyyden kokonaisuus koostuu neljästä toisiaan tukevasta ja täydentävästä kokonaisuudesta:

Tärkein asia lienee verkkosivut, joilla on oleellista ja ihmisiä kiinnostavaa sisältöä. Sisältö on paljon tärkeämpää kuin grafiikka, mainokset tai myyntipuheet. Pelkkä sisältö ei riitä. Sisältöä täytyy myös tuottaa jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Googlen mukaan nettisivut ovat kuolleet tai merkitykseltään mitättömät, kun niille ei ole päivitetty uutta sisältöä kuukauteen.

Toinen asia on hakukoneoptimointi ja hakukonemainonta. Mitä hyötyä on sivuista, joilla ei ole vierailijoita? Siinä missä hyvä sisältö on myös avain ja lähtökohta hakukonenäkyvyyteen, voidaan hakukoneoptimoinnilla parantaa sivuston ja asiatekstin näkymistä hakukoneissa ja niiden tuottamissa tuloksissa. Toisaalta, mikään yritys ei voi väittää nostavansa yrityksesi ensimmäiseksi vaikkapa Googlen hauissa. Tai voi väittää, mutta se on harvoin mahdollista. Hakukoneet muodostavat tuloksensa niin monimutkaisten algoritmien perusteella, että pelkkä hakukoneoptimointi ei riitä. Sijoitukseen vaikuttaa esimerkiksi sivuston ikä, sisältö, kävijämäärät ja sivujen latautumisaika. Usein kärkisijoilla yleisillä hakusanoilla olevat verkkosivut ovat ainakin muutamia vuosia vanhoja, tunnettuja, suosittuja ja sisältävät erittäin asiapitoista sisältöä.

Hakukonemainonta on varsinkin yrityksille hyvä keino parantaa näkyvyyttä. Hakukonemainonnan avulla yritys voidaan tuoda esille hakukoneiden tulosten etusivulla, vaikka sivuston sisältö ei sitä mahdollistaisi. Käytännössä siis hakukonemainonta on jollain tavoin ’laiskan miehen’ hakukoneoptimointia – käytännössä hakukoneoptimoinnin parhaaseen mahdolliseen tulokseen voidaan päästä nopeammin, mutta hakukonemainonta maksaa puhdasta rahaa. Toisaalta mainokset ja aidot tulokset eivät onneksi näy samanarvoisesti, joten hakutulokset ovat tärkeämpiä. Mainotaa voi tosiaan nykyään harrastaa myös esimerkiksi Facebookissa ja Spotify:ssä. Hakukonemainonnan avulla yritykset voivat saada selkeää kilpailuetua toisiin toimijoihin. Tämä pätee varsinkin toimialoilla missä mainonnan hyödyntäminen on vielä vähäistä. Teknologiateollisuus ja pienyrittäjät, missä ovat mainoksenne?

Kolmas osuus on sosiaalisen median hyödyntäminen. Maailma on muuttunut, asiakkaat ja potentiaalit eivät enää halua olla passiivisia vastaanottajia yrityksien viestinnässä. Normaalit ihmiset haluavat tuottaa itse sisältöä yrityksien viestintäavaruudessa ja antaa suoria kommentteja ja palautetta yrityksien toiminnasta – joko hyvästä tai huonosta. Sosiaalisen median hyödyntäminen tulisi olla vastavuoroista, osallistuvaa ja luonteeltaan vapaata keskustelua. Sosiaalisen median palveluita on useita, tärkeimpinä tällä hetkellä ovat Facebook, blogit ja kohta myös suomen kielelle kääntyvä ja sitä myötä hurjasti suositummaksi tuleva Twitter. Sosiaalista mediaa voisi kuvata nykypäivän puskaradioksi, ihmiset eivät enää välttämättä hehkuta erilaisia tuotteita toisilleen kahvipöydässä – vaan Facebookissa ja blogeissa. Mistä tuotemerkeistä sinä tykkäät?

Neljäs osuus on sidosryhmäviestintä- ja sähköpostimarkkinointi. Sähköpostille on pedattu kuolemaa jo useita vuosia. Sähköpostiliikenteestä spämmiä ja roskapostia lienee nytkin yli 80% kaikista lähetetyistä viesteistä. Tästäkin huolimatta, sähköpostiviestintä ja sähköpostimarkkinointi kasvavat jatkuvasti hurjasti. Nykyään sähköpostit ovat usein kuin pieniä verkkosivuja – täynnä kuvia, värejä ja hienoja lupauksia. Tärkeintä sähköpostiviestinnässä on kuitenkin se oleellisin, eli sisältö. Sähköpostin avulla voidaan saavuttaa jo olemassa olevat asiakkaat ja sidosryhmät – nopeasti, edullisesti ja tehokkaasti. Sähköpostimarkkinointi on myös hyvä keino lisätä yrityksen tunnettavuutta ja kiinnostusta potentiaalien parissa.

Kuten alussa totesin, yritys tai miksei myös muukin entiteetti voi ”Loistaa verkossa” mielestäni vasta, kun kaikki nämä osa-alueet ovat hallussa. Perinteiset mainostoimisto- ja näkyvyyspalvelut ovat tietysti vielä asia erikseen.

Mielipiteitä ja kommentteja voi jättää vapaasti.

www.ebrand.fi

ebrand: Monipuolista mediaa

ajankohtaista digimediatoimisto ebrand mainostoimisto mainostoimistopalvelut some-verkkokauppa sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa tekniikka verkkonäkyvyys verkkosivut yleistä

Useat mainostoimistot tarjoavat ulkoasusuunnittelua ja grafiikkaa ulkoistamalla teknisen puolen, mutta meidän toimintatapamme on erilainen. Meillä löytyy talon sisältä osaamista grafiikan, markkinoinnin, liiketoiminnan, sisällöntuottamisen ja tekniikan saralta. Meidän on vaikea kategorisoida itseämme mainostoimistoksi tai digimediatoimistoksi, sillä olemme myös paljon muuta.Toisaalta etumääreet mainostoimisto tai digimediatoimisto kertovat jotain siitä suunnasta mitä edustamme, mutta haluaisimme ihmisten tietävän jossakin vaiheessa, mitä termi ja yritys ebrand Suomi todella tarkoittavat ja edustavat. Tuote- ja palveluvalikoimamme käsittävät paljon erilaisia keinoja näkyä, erottautua ja nousta esille perinteisissä medioissa, verkossa ja sosiaalisissa medioissa.

Englanninkielinen termi eBrand (suomeksi: elektroninen/sähköinen/verkko brändi) kuvastaa mielestämme edelleen parhaiten sitä mitä me teemme. Tämä ote on ensimmäisistä liiketoimintaamme liittyvistä määrittelydokumenteistamme:

”ebrand kuvastaa mielestämme sitä, miten yrityksen ulkopuolinen henkilö näkee ja kokee kyseisen yrityksen [sähköisissä] medioissa. Palvelumme keskittyvät Internet-brändin (ibrand) rakentamiseen, vahvistamiseen ja hallitsemiseen. Internet-brändin rakentaminen lähtee yrityksen kotisivuista, logosta ja sosiaalisen median integroimisesta osaksi yrityksen jokapäiväistä liiketoimintaa.”

Ulkomailla eBrand on käsitteenä jo varsin tuttu. Yleensä termiä käytettäessä käsitellään yksittäisen ihmisen sähköistä brändiä tai näkyvyyttä, jälkeä verkossa. ”eBrand – a digital representation of you on the internet” [1]. Miksei termiä voi laventaa koskemaan myös yrityksiä? Millainen on yrityksen näkyvyys verkossa, millainen on yrityksen verkkoon jättämä jälki ja millaisena yritys näyttäytyy  ja käyttäytyy verkossa?

[1] http://personalbrandingblog.wordpress.com/2008/02/18/coining-and- defining-the-term-ebrand-personal-branding-online/

www.ebrand.fi

Alla myös painettu esitteemme:

ebrand Suomi esite, verkkonäkyvyys

ebrand Suomi esite: verkkonäkyvyydestä