Jätevaalit 2011

Blog-tag ebrand eduskuntavaalit sosiaalinen media verkkonäkyvyys yleistä

Mietin tänään sitä kaikkea paperisaastetta mitä nämäkin eduskuntavaalit jälkeensä jättävät. Miten jos edes osa edustajista olisi panostanut todella sähköisiin ja sosiaalisiin medioihin? Muutaman satasen tai tonnin maksavat nettisivut toimisivat blogi-alustana kenties useita vuosia. Pääsipä ehdokas eduskuntaan tai ei, on hänen mielestäni jatkettava omien asioidensa tutuksi tekemistä. Kai kansanedustajaehdokkaalla täytyy olla jotakin sanottavaa?

Käsi ylös, jos kokonaiset vaaliteemaiset sanomalehdet tympäisevät. Hep. Kuinka moni tekee lopullisen äänestyspäätöksen lehtimainoksen perusteella? Kyllähän lehtimainoksellakin on toisaalta voimaa saada äänestäjä googlettamaan lisää ehdokkaasta. Oma mielipide on kuitenkin se, että tärkeintä tässäkin asiassa tulisi olla ehdokkaan mielipiteet, ideat ja se sisältö. Jos lehtimainoksen tärkein funktio on saada oma naama tutuksi ja äänestäjä googlettamaan lisää ehdokkaasta, eikö mainonta olisi järkevää siirtää suoraan sinne verkkoon. Omassa päässä ehdokkaan valinta menee näin (jos ehdokkaana ei ole sukulaista, tuttua tai muuten hyvää tyyppiä) -> 1. vastaa vaalikoneeseen (yle, mtv3, hs jne.) -> 2. saat 1-10 sopivinta ehdokasta -> 3. Googletat ehdokkaasi -> 4. onko omia sivuja tai onko ehdokas sosiaalisissa medioissa? -> 5. Lue ehdokkaan blogia -> 6. Päätös, onko ehdokas sopiva…

Mitä, jos kohta 4 kertoo eioota tai ehdokkaan verkkosivut näyttävät 7-vuotiaan tekemiltä kaikkine comicsansseineen ja välkkyvine giffeineen. Mitä jos ehdokkaalla on sivut, mutta ei mitään päivittyviä uutisia/blogitekstejä tai kommentteja? Voi voi. Väittäisin, että tämä malli koskee jo suurta osaa 18-40+ vuotiaita äänestäjiä.

Toinen puoli vaalimainonnasta on verkkomainonta ilman kohderyhmää. Mitä hyötyä on mainostaa Etelä-Suomen ehdokkaita oululaisille? Hakukonemainonta, Facebook-mainonta, jopa Spotify-mainonta voidaan kyllä rajata tietylle alueelle ja kohderyhmälle, mutta miten käy jos nämä asiat hoitaa ’itse, koska se on halvempaa’. Väitän, että itseasiassa se on kalliimpaa ja rahat menevät taivaantuuliin. Menemättä liikaa tähän asiaan voit lukea lisää Sidekick Median blogista.

Sosiaalisen median uutisointi kiihtyy

Blog-tag ebrand sosiaalinen media

Myös Suomessa.  Facebook toi Places (Paikat) -palvelunsa viime viikolla myös Suomeen.Nyt käyttäjät voivat merkata itsensä tunnettuihin paikkoihin, joko Android- tai iPhone -puhelimilla. Places -sivuston voi myös yhdistää yrityksen Facebook -sivustoon, kuten mekin heti etunenässä teimme (http://www.facebook.com/ebrand.fi).

Vaalit tulevat kohta. Yle uutisoi [1], että ”sosiaalinen media on uusi vaaliase”. Tästäkin huolimatta uutiskuvissa näkyy vain kansanedustajaehdokkaita toreilla jakamassa tylsiä ja värittömiä esitteitä. Ehkä tämä on ajan kuva Suomessa, mene ja tiedä.

Miten yrityksien pitäisi mitata suoraan sosiaalisesta mediasta saatavia hyötyjä? Somemonitorin Harri Rauhanummi [2] uutisoi tunnetun kansainvälisen mainostoimiston DDB:n artikkelin pohjalta, kuinka sosiaalinen media ei ole pystynyt lunastamaan lupauksiaan markkinoinnin tehokkuudesta. Ehkä yrityksien lähestymistapa on ollut väärä? Sosiaalinen media ei ole ”vanhan” markkinointiviestinnän tavoin yksisuuntaista monologia. Kyseessä tulisi olla avoin, keskusteleva ja osallistumista vaativa media. Tämä lienee se suurin sudenkuoppa yrityksien parissa. Kuuntele, keskustele ja ole avoin, älä sensuroi tai huuda omaa sanomaasi – kukaan ei sitä kuuntele. Tosiaan, someen on myös olemassa ROI-laskureita ja vastaavia työkaluja, hyötyjä pitää tietysti myös mitata – rahallisesti.

Miksi B2B-yrityksien tai teknologiateollisuuden edustajien tulisi hyväksikäyttää sosiaalista mediaa? Avainasemassa ovat kilpailukyky, erottautuminen ja verkostoituminen. B2B-sektorilla unohdetaan helposti, että ostopäätösprosessin tekijät ovat ihmisiä. Verkostoituminen, läsnäolo ja keskustelu eri tahojen, eri ihmisten kanssa on tähän perustaen hyödyllistä, jopa välttämätöntä. Väitän, että millään yrityksellä ei mene tällä hetkellä niin hyvin, että heidän ei tulisi kartoittaa uusia kumppanuuksia ja asiakkuuksia tuleviksi vuosiksi. Intosome [3] kuuluttaa sosiaalisen median hyödyntämisen sijasta yritysten yhteisöllistymistä. Yhteisölliset yritykset – mitä ne ovat? Mielestäni yhteisöllinen yritys on avoin, helposti lähestyttävä ja asiakasta aidosti kuunteleva ja huomioiva yritys. Tällainen yritys hyväksikäyttää nopeita, lähes reaaliaikaisia sähköisiä palveluita, kuten sosiaalista mediaa, asiakaspalveluun ja uutisointiin. Yhteisöllisellä yrityksellä on käytännössä oma verkko-ekosysteemi, jossa pieni pala yrityksen voimavaroista ja brändistä on luovutettu yhteisön käyttöön.

Mielipiteitä tai kommentteja? Sana on vapaa.

[1] http://yle.fi/alueet/vaalipiirit/pirkanmaa/2011/03/sosiaalinen_media_on_uusi_vaaliase_2398338.html

[2] http://www.somemonitor.com/blogi/aika-uudelle-lahestymistavalle-sosiaaliseen-mediaan.html

[3] http://intosome.wordpress.com/2011/03/02/lepaa-rauhassa-sosiaalinen-media-tervetuloa-yhteisolliset-yritykset/

www.ebrand.fi

Sosiaalinen media, nyt

Blog-tag eduskuntavaalit sosiaalinen media

Henkilökohtaisesti olen seurannut eduskuntavaalit vs. sosiaalinen media – keskustelua hämmästyneenä. Useiden puolueiden johtohahmot ovat kommentoineet, että nämä eivät vielä ole sosiaalisen median (some) vaalit. Mikseivät nämä ole some – vaalit? Syy on yksinkertainen: kansanedustajaehdokkaat eivät halua osallistua dialogiin ihmisten kanssa verkossa. Ihmiset haluaisivat selvästi jakaa mielipiteitä ehdokkaiden kanssa, ilman pakkasessa värjöttelyä Turun, Tampereen tai Oulun toreilla. Kansanedustajaehdokkaat luottavat perinteisiin medioihin. Perinteisten medioiden vahvuus on niiden näennäinen huomattavuus – ja näinhän asiat on tehty jo vaikka kuinka kauan. Ehkä ehdokkaat ovat budjetoineet markkinointinsa ja brändäyksensä vuoden 2010 alussa?

Muutosvastarintaa vai silkkaa piittaamattomuutta? Sosiaalinen media pelottaa useita. Juuri eilen Yle uutisoi erään kansanedustajaehdokkaan sanoneen, että ”Facebookissa parveilee vaikka minkälaista porukkaa”. Sosiaalisessa mediassa esiintyy oikeita ihmisiä, jotka edustavat varmasti jokaisen yhteiskuntaluokan toimijoita. Sosiaalinen media on muuttanut normaalia arvostushierarkiaa. Esimerkiksi Twitterissä kaikilla on alussa tasan nolla seuraajaa. Enää ei ole tärkeää kuka sanoo, vaan mitä sanotaan. Sisältö on kaikkein tärkeintä.

Tammikuun lopulla törmäsin mielenkiintoiseen blogi-kirjoitukseen:
http://harto.wordpress.com/2011/01/28/namako-sosiaalisen-median-vaalit-tuskin/. Fakta on, että ehdokkaat eivät hyödynnä esimerkiksi Facebook – seuraajiaan käytännössä mitenkään. Mikseivät ehdokkaat keskustele potentiaalisten äänestäjien kanssa heidän omaa nimeään kantavilla foorumeilla? Mikseivät ehdokkaat vie kohuttua varainkeruuta Facebook – seuraajien luokse? On totta, että näiden asioiden sisäistämisen pitäisi tulla ehdokkailta itseltään. Minä, tai kukaan muukaan ei voi heitä pakottaa panostamaan Facebook – sivustoihinsa tai edes siihen tärkeimpään, eli sisältöön, verkossa. Ehkä olisi aika jo pikkuhiljaa herätä todellisuuteen, sosiaalinen media on täällä, nyt.

Ps. Twitterissä vaalikeskusteluun voi osallistua helposti käyttämällä #vaalit #vaalit2011 -tageja.

Jukka Weissenfelt