Ajankohtaista

Verkkonäkyvyydestä

Kirjoittaja: Jukka Weissenfelt

Mistä asioista verkkonäkyvyys ja meidän käyttämä ”Loista verkossa” -tematiikka koostuu? Väitämme, että verkkonäkyvyyden kokonaisuus koostuu neljästä toisiaan tukevasta ja täydentävästä kokonaisuudesta:

Tärkein asia lienee verkkosivut, joilla on oleellista ja ihmisiä kiinnostavaa sisältöä. Sisältö on paljon tärkeämpää kuin grafiikka, mainokset tai myyntipuheet. Pelkkä sisältö ei riitä. Sisältöä täytyy myös tuottaa jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Googlen mukaan nettisivut ovat kuolleet tai merkitykseltään mitättömät, kun niille ei ole päivitetty uutta sisältöä kuukauteen.

Toinen asia on hakukoneoptimointi ja hakukonemainonta. Mitä hyötyä on sivuista, joilla ei ole vierailijoita? Siinä missä hyvä sisältö on myös avain ja lähtökohta hakukonenäkyvyyteen, voidaan hakukoneoptimoinnilla parantaa sivuston ja asiatekstin näkymistä hakukoneissa ja niiden tuottamissa tuloksissa. Toisaalta, mikään yritys ei voi väittää nostavansa yrityksesi ensimmäiseksi vaikkapa Googlen hauissa. Tai voi väittää, mutta se on harvoin mahdollista. Hakukoneet muodostavat tuloksensa niin monimutkaisten algoritmien perusteella, että pelkkä hakukoneoptimointi ei riitä. Sijoitukseen vaikuttaa esimerkiksi sivuston ikä, sisältö, kävijämäärät ja sivujen latautumisaika. Usein kärkisijoilla yleisillä hakusanoilla olevat verkkosivut ovat ainakin muutamia vuosia vanhoja, tunnettuja, suosittuja ja sisältävät erittäin asiapitoista sisältöä.

Hakukonemainonta on varsinkin yrityksille hyvä keino parantaa näkyvyyttä. Hakukonemainonnan avulla yritys voidaan tuoda esille hakukoneiden tulosten etusivulla, vaikka sivuston sisältö ei sitä mahdollistaisi. Käytännössä siis hakukonemainonta on jollain tavoin ’laiskan miehen’ hakukoneoptimointia – käytännössä hakukoneoptimoinnin parhaaseen mahdolliseen tulokseen voidaan päästä nopeammin, mutta hakukonemainonta maksaa puhdasta rahaa. Toisaalta mainokset ja aidot tulokset eivät onneksi näy samanarvoisesti, joten hakutulokset ovat tärkeämpiä. Mainotaa voi tosiaan nykyään harrastaa myös esimerkiksi Facebookissa ja Spotify:ssä. Hakukonemainonnan avulla yritykset voivat saada selkeää kilpailuetua toisiin toimijoihin. Tämä pätee varsinkin toimialoilla missä mainonnan hyödyntäminen on vielä vähäistä. Teknologiateollisuus ja pienyrittäjät, missä ovat mainoksenne?

Kolmas osuus on sosiaalisen median hyödyntäminen. Maailma on muuttunut, asiakkaat ja potentiaalit eivät enää halua olla passiivisia vastaanottajia yrityksien viestinnässä. Normaalit ihmiset haluavat tuottaa itse sisältöä yrityksien viestintäavaruudessa ja antaa suoria kommentteja ja palautetta yrityksien toiminnasta – joko hyvästä tai huonosta. Sosiaalisen median hyödyntäminen tulisi olla vastavuoroista, osallistuvaa ja luonteeltaan vapaata keskustelua. Sosiaalisen median palveluita on useita, tärkeimpinä tällä hetkellä ovat Facebook, blogit ja kohta myös suomen kielelle kääntyvä ja sitä myötä hurjasti suositummaksi tuleva Twitter. Sosiaalista mediaa voisi kuvata nykypäivän puskaradioksi, ihmiset eivät enää välttämättä hehkuta erilaisia tuotteita toisilleen kahvipöydässä – vaan Facebookissa ja blogeissa. Mistä tuotemerkeistä sinä tykkäät?

Neljäs osuus on sidosryhmäviestintä- ja sähköpostimarkkinointi. Sähköpostille on pedattu kuolemaa jo useita vuosia. Sähköpostiliikenteestä spämmiä ja roskapostia lienee nytkin yli 80% kaikista lähetetyistä viesteistä. Tästäkin huolimatta, sähköpostiviestintä ja sähköpostimarkkinointi kasvavat jatkuvasti hurjasti. Nykyään sähköpostit ovat usein kuin pieniä verkkosivuja – täynnä kuvia, värejä ja hienoja lupauksia. Tärkeintä sähköpostiviestinnässä on kuitenkin se oleellisin, eli sisältö. Sähköpostin avulla voidaan saavuttaa jo olemassa olevat asiakkaat ja sidosryhmät – nopeasti, edullisesti ja tehokkaasti. Sähköpostimarkkinointi on myös hyvä keino lisätä yrityksen tunnettavuutta ja kiinnostusta potentiaalien parissa.

Kuten alussa totesin, yritys tai miksei myös muukin entiteetti voi ”Loistaa verkossa” mielestäni vasta, kun kaikki nämä osa-alueet ovat hallussa. Perinteiset mainostoimisto- ja näkyvyyspalvelut ovat tietysti vielä asia erikseen.

Mielipiteitä ja kommentteja voi jättää vapaasti.

www.ebrand.fi

Julkaistu: 29.3.2011