5. Harkinta sosiaalisessa mediassa

Omalla nimellä tai nimimerkillä toiminen saa selvästi nuoret harkitsemaan toimiaan sosiaalisessa mediassa. Lähes 85 % vastaajista oli sitä mieltä, että omalla nimellä toimiessaan nuori harkitsee kunnolla, mitä hän sanoo tai tekee. Nimimerkin takaa toimiessa selvää harkintaa käytti enää noin 62 %. Anonyyminä tai ilman kirjautumista käytettäviä palveluita on kaikista matalin kynnys käyttää. Anonyyminä toimiessaan noin 48 % vastaajista harkitsee tarkasti, mitä ja millä tavalla tulee viestiä. Tuloksien perusteella voisimme väittää, että palveluissa, joissa esiinnytään omalla nimellä, eli esimerkiksi Facebookissa, keskustelu on harkitumpaa ja asiallisempaa kuin palveluissa, joissa keskustelua käydään nimimerkin tai anonyymiteetin takaa.

k18_20_identiteetti

Nuoret keskustelevat sosiaalisessa mediassa mieluiten yksityiskeskusteluissa. Erona vuoden 2013 tutkimukseen yksityiskeskustelujen osalta nousi, että ”täysin samaa mieltä” -vastaus ei ollut suositumpi kuin ”jokseenkin samaa mieltä”. Vastaukset kertovat, että myös pienet ryhmät ovat nostaneet suosiota. Tähän syynä voi olla, että palveluiden ryhmäkeskusteluiden aloittaminen ja tapa keskustella on parantunut muutaman vuoden aikana. Vastauksissa seuraavana nuoret keskustelevat mielellään pienissä ryhmissä aina kohti täysin julkista keskustelua. Pienissä ryhmissä ja yksityiskeskusteluissa viestintä lienee intiimimpää, aidompaa ja syvällisempää. Mielenkiintoisesti isoissa ryhmissä keskustelulla on enemmän eriäviä mielipiteitä kuin täysin julkisessa viestinnässä – mahdollisesti isoissa ryhmissä käytävät keskustelut ovat liian vaikeita hallita, tai nuoret eivät kuulu näin isoihin rajattuihin ryhmiin.

Kysyimme myös, tietääkö nuori, että nettiin tuotettu sisältö saattaa sieltä löytyä vielä vuosienkin jälkeen. Kyselyn mukaan noin 74 % vastaajista ymmärsi täysin, että sisällöt on löydettävissä esimerkiksi Googlen haun kautta vuosienkin jälkeen. Luku on varsin korkea ja onkin positiivista, että nuoret tietävät tämän faktan. Toisaalta vapaassa sanassa ja opetukseen liittyvässä kysymyksessä huoli tästäkin asiasta tuli hyvin nuorten kirjoituksista esille. Eli kaikki eivät tiedosta, minkälaista vahinkoa epäasialliset sisällöt voivat aiheuttaa joko käyttäjälle itselleen tai sisällön kohteelle.

k23_kuinka_julkista_ebrand

Tutkimuksessa 66 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa/oppilaitoksessa. Toisaalta vastaajista noin 34% oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä ei ole tarpeellista opettaa, vaan jokainen saa opetella palveluiden käyttöä itse. Mielipide sosiaalisen median opetuksen tarpeellisuudesta oli tässä tutkimuksessa hyvin selvä. Erityisesti nuoret toivoivat ilahduttavasti ”netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä. Tämän lisäksi nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä. Toisaalta nuoret toivovat saavansa käyttökoulutusta ja oppia sosiaalisen median palveluiden käyttämiseen ja niissä toimimiseen myös kotoa. Vapaassa sanassa vastaajat toivat myös voimakkaasti esille Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä. Nuoret myös haluaisivat tietää, miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.

k27_pitaisiko_opettaa_ebrand

” Ei pidä opettaa, itse asiassa olisi mietittävä sen käytön rajoittamista. Ihmisistä tulee asosiaalisia ja oikeat sosiaaliset taidot häviävät. Kun somessa kaikki rajaavat kaverit vain ’samanmielisiin’, niin tulee aika hedelmättömiä keskustelujakin… ”

k27_pitaisiko_opettaa_sanapilvi_ebrand

” Koulussa voisi käydä yhteisesti läpi tiettyjä internetin ja somen pelisääntöjä, kuten netikettiä ja tiettyjä juridisia seikkoja esim. tekijänoikeuksista ja yksityisyydensuojasta. Lisäksi olisi tärkeää puhua kuvaviestinnästä ja siitä, miten kuvia voidaan muokata ja käyttää argumentteina ja vaikuttamiskeinoina, ja miten nämä vaikuttamisen tavat voidaan tunnistaa. Suurin vastuu on mielestäni kuitenkin kotoa saatavalla ohjauksella sekä ”itseopiskelulla”. Vanhemmat eivät usein ole kärryillä sosiaalisen median palveluista ja tavoista, joten lapset ja nuoret joutuvat yleensä omin voimin ottamaan selvää ja kokeilemaan, mitkä palvelut sopivat heille ja miten on sopivaa käyttäytyä netissä. ”

” Vaikka tämä hullulta tähän maailmanaikaan kuulostaakin, niin kaikki eivät ole kiinnostuneita some-jutuista. Yliopistoissa(kin) on edelleen tällaisia ’kehityksen jarruja’, jotka voisivat olla iloisiakin some-infopläjäyksestä. ”

” Netiketti. Pitäisi opettaa, että siellä toisessakin päässä ruutua on oikea ihminen, jolla on tunteet. Nettikiusaaminen on ihan yhtä vakavaa kuin tavallinenkin. ”

” Pitäisi opettaa medialukutaitoa, tekijänoikeuksia, lähdekriittisyyttä, netikettiä, sitä millaista itseään koskevaa sisältöä kannattaa julkaista, mielipiteen ilmaisua ja perustelua, tiedonhakua, millaisia vaaroja netissä on ja kelle kertoa, jos joutuu ahdistelluksi. ”

« Sosiaalisen median merkityksellisyys » Tulevaisuus ja trendit

Tutustu vuoden 2013 SoMe ja Nuoret -tutkimukseen
Tietoa
Tämä verkkosivusto on omistettu alkuvuonna 2015 tehdylle kyselytutkimukselle suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisen median käytöstä. Tutkimus on koko Suomen kattava sekä haastattelututkimukseen että statistiikkaan perustuva nettikysely, joka toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Toteuttajana on oululainen sosiaaliseen mediaan keskittynyt ebrand Suomi Oy. Julkaistu 4.5.2015.