4. Sosiaalisen median merkityksellisyys ja kiusaaminen sosiaalisessa mediassa

Vuoden 2019 tärkein yksittäinen syy nuorilla sosiaalisen median käyttöön näyttää olevan somen mahdollistama keskustelukanava tuttujen ihmisten kanssa. Tottakai sosiaalisen median käyttö on myös tapa ja yksi luonteva osa nuorten elämää. Tiedon etsintä on myös tärkeä osa somen käyttöä – ehkä nuoret etsivät tietoa sosiaalisista suhteista/asioista somen kautta, kun taas asioista ja palveluista etsitään tietoa mm. Googlen kautta. Hyvin iso osa vastaajista on saanut kavereita sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa viestitään ja sovitaan ystävien kesken asioista, jolloin nuorille syntyy eräänlainen pakko käyttää palveluita, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla kaveripiirissä sovituista asioista. Sama pätee myös moniin muihin reaalielämän tapahtumiin, some tarjoaa niihin tiettyjä lisäulottuvuuksia.

Viestintä on nuorille sosiaalista toimintaa, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja on tuottanut suurelle osalle vastaajista selkeää iloa ja lisävarmuutta. Useat vastaajista ovat saaneet apua erinäisiin ongelmiin ja kokeneet onnistumisen tunteita. Vastaajille sosiaalinen media on ainakin osittain tuottanut myös surua. Toisaalta hieman alle 20 % ei ole saanut surun tunteita sosiaalisen median kautta. Vastaajien kohdalla noin kolmannes on löytänyt seurustelukumppanin sosiaalisen median kautta, tai sosiaalinen media on myötävaikuttanut asiaan. Nyt ja jatkossa yhä useampi nuori tulee löytämään seurustelukumppanin verkkopalveluiden kautta.

Sosiaalisen media ja kiusaaminen

Tämän vuoden toteutuksessa otimme kiusaamisen omana kysymyskokonaisuutena mukaan kyselyyn. Vajaa 25 % vastaajista on kokenut ainakin jonkinasteista kiusaamista sosiaalisen median palveluissa. Kasvua vuoden 2016 vastauksista on valitettavasti noin 10 prosenttiyksikköä. Edelleen vain reilut kaksi prosenttia tunnustaa kiusanneensa varmuudella toisia. Yli 75 % on sitä mieltä, että ei ole millään tavalla kiusannut toisia. Kuitenkin yli 60 % on nähnyt sosiaalisessa mediassa toisten kiusaamista. Kiusaamiseen on puuttunut vastaajista reilut 30 % – tämä tarkoittanee, että puolet kiusaamisen todistajista on puuttunut kiusaamiseen jollain tavalla. Noin 15 % vastaajista on kertonut kiusaamisesta eteenpäin ulkopuoliselle taholle.

” Katselen joskus huvikseni sovellusta nimeltä tiktok. Suurin osa sen käyttäjistä ovat ala-ja yläasteella. Kiusaamista ja rasismia esiintyy enemmän kuin missään muualla näkemässäni paikassa. Siellä on helppo haukkua anonyyminä ja sen huomaa. En ole törmännyt yhteenkään videoiden tekijään joka ei saisi kamalia kommentteja. Pahin asia on että jotkut voivat olla alle 10-vuotiaita ja saada itsemurhaan yllyttäviä kommentteja. ”

Jopa noin 90 % vastaajista pitää somessa tapahtuvaa kiusaamista helpompana kuin arkielämässä. Sinänsä tämä ei voi tulla kenellekään yllätyksenä, sen verran paljon medioissakin aihetta on viimeaikoina käsitelty. Noin 65 % vastaajista tietää, miten kiusaamiseen somessa voi puuttua. Noin 85 % vastaajista on myös sitä mieltä, että somessa on pienempi kynnys trollata ja härnätä kuin arkielämässä. Tämän mahdollistavat mm. anonyymisti ja nimimerkillä toimiminen. Valitettavasti myös sosiaalisessa mediassa trollaamisesta vaikuttaa myös tulleen tapa tai tietynlainen trendi, ihmiset, myös kyselyn osallistujia vanhemmat henkilöt, pitävät sosiaalisen median maailmaa jotenkin ulkopuolisena tai erillisenä asiana arkielämästä. Eli monen mielestä arkielämä ja sosiaalinen media olisivat jotenkin eri maailmoja. Tosi on kuitenkin se, että sosiaalinen media on vain arkielämämme jatke.

” Nettikiusaamista on tavallaan helpompi paeta, koska netissä ei ole pakko olla. Uutena ilmiönä siihen on ehkä vaikeampi puuttua. En ole törmänny kiusaamiseen. ”

” Mielestäni se on todella surkea homma. Sosiaalisessa mediassa näkee kiusaamista ja olen itse ollut myös nettikiusaamisen kohteena. Toisen haukkumista ja lannistamista esimerkiksi näkee aika useastikin. Sosiaalisessa mediassa se on kait helpompaa, kun toisen kiusaamista ei tarvitse tehdä kasvotusten, mutta vaikutus uhriin on kuitenkin sama. ”

” Se on huono juttu, kun toisia voi vaan haukkua ja kiusata anonyymisti. Mutta sosiaalisia medioita ei suinkaan pitäis oikeestaa ollenkaa muuttaa vaan lapsia pitäis pienestä asti opettaa siihen kuinka netissä käyttäydytään 🙂 ”

Sosiaalinen media vs. arkielämä

Vastaajista reilut 40 % pyrkii tuottamaan sisältöä, joka herättää keskustelua. Vuoden 2016 kyselyssä vastaava luku oli noin 50 %, vuonna 2015 52 % ja vuonna 2013 61 %. Lukumääräisesti uusien seuraajien ja kavereiden kerääminen ei tunnu olevan enää yhtä tärkeää kuin esimerkiksi vuoden 2013 vastaajien keskuudessa. Tämän vuoden kyselyssä noin 13 % vastaavista pyrkii tuottamaan sisältöä aiheista, jotka eivät välttämättä kiinnosta vastaajaa itseään. Vuosina 2016 ja 2015 alle 8 % kyselyn vastaajista pyrkii tuottamaan sisältöä aiheista, jotka eivät kiinnosta itseään – vuonna 2013 vastaava luku oli 12,3 %.

” Olen rohkeampi kommunikoinnissani sosiaalisessa mediasssa. Kynnykseni ottaa yhteyttä tuntemattomiin on pienempi ja mokatessani anonyymius antaa turvaa ja helpottaa itsekuritustani. ”

Hyvin usealle nuorelle sosiaalisen median palvelut täydentävät ja rikastavat reaalielämän sosiaalista viestintää. Kuitenkin 19 % vastaajista kertoo sosiaalisen median osittain tai kokonaan korvanneen reaalielämän sosiaalisen viestinnän ja kanssakäymisen. Vuonna 2016 tämä luku oli hieman alhaisempi eli 15 %. Sosiaalinen media on selvästi tuonut ujohkoille nuorille mahdollisuuden viestiä aktiivisesti, sillä 31 % vastaajista kyselyssä kertoo olevansa sosiaalisempia sosiaalisen median välityksellä kuin reaalielämässä. Tämä osuus on käytännössä sama kuin vuoden 2016 kyselyssä. Vuonna 2013 vastaajista 34 % ilmoitti olevansa reaalielämää sosiaalisempia sosiaalisessa mediassa.

45 % vastaajista kokee, että sosiaalinen media tuo syvyyttä jo olemassa oleviin kaverisuhteisiin. Väittäisimme myös, että sosiaalinen media edesauttaa ja helpottaa yhteydenpitoa esimerkiksi vieraalla paikkakunnalla asuviin tai muuten hieman vähemmän reaalielämässä normaalisti yhteyttä pitäneisiin ihmisiin. Tämä tuli myös hyvin esille vastaajien kommenteissa. Sosiaalinen media saattaa siis kasvattaa sosiaalista verkostoa. Sosiaalisen median avulla nuoret todennäköisesti pitävät yhteyttä laajempaan piiriin kuin reaalielämässä, jossa tavataan ystäviä ja läheisiä.

” Nuorten sosiaalisen median käyttö on lisääntyny huimasti ja liikaakin. Nykyään aina ollaan sosiaalisessa mediassa vaikka olisi läsnä kavereiden kanssa. Puhuminen jää vähälle kun sosiaalinen media on suuressa osassa tämän on huomannu myös omissa kaveriporukoissa ja itsekkin tulee kokoaika ainakin snäpättyä vaikka olisikin siinä kavereita. ”

” Käytän somea päivittäin viestitelläkseni kavereille ja välillä se saattaa olla oikeille keskusteluille häiriötekijä, mutta se on auttanut minua tutustumaan ja lähentymään esim uusiin koulukavereihin helpommin. useimmalla ikäiselläni somettaminen ei mielestäni ole suuri ongelma, mutta etenkin hieman nuoremmat ovat kovasti puhelimiinsa uppoutuneita. ”


« Sosiaalisen median käyttötavat   |  » Harkinta sosiaalisessa mediassa

Jaa katsaus: